Se vaatii jonkin verran ajatusta, ajastusta, automatiikkaa sekä hieman viitseliäisyyttä, mutta kukkaro ja ympäristö kiittävät.

Parhaimmillaan sähkönsäästö on kymmeniä prosentteja. Sähkölämmittäjillä noin puolet sähkönkulutuksesta aiheutuu lämmityksestä, viidennes lämpimästä vedestä.
    Asumismukavuudesta ei kannata tinkiä. Yhden asteen vähennys huonelämpötilaan tuo noin 5 prosentin säästön, vedenkulutuksen tarkkailu vähentää lämpimän veden kulutusta keskimäärin 10-30 prosenttia. Paljon voi tehdä ilman että sitä edes huomaa.

Jos sähköä käyttää silloin kun sähkön kysyntä on suurimmillaan, isompi osa sähköstä joudutaan tuottamaan enemmän luontoa kuormittavilla tavoilla. On ympäristöteko siirtää sähkönkulutustaan pois ruuhkahuipuista.

1. Kilpailuta sähkösopimuksesi (esimerkiksi www.sahkonhinta.fi). Valitsemalla esimerkiksi pörssihinnoitellun sähkön ostat sähkösi kulloiseenkin markkinahintaan.

2. Seuraa sähkön tuntikohtaista hintaa lataamalla Fingridin Tuntihinta-mobiili­sovellus. Se kertoo, milloin sähkönkäyttö on edullisimmillaan.

3. Ajasta ja ohjaa sähkölaitteesi toimimaan silloin, kun käyttö on edullisim­millaan. Yleensä iltaisin, viikonloppuisin ja yöaikaan. On myös jo olemassa tekniikkaa, joka hoitaa optimoinnin puolestasi.

Joustava kysyntä on osa järkevää sähkönkäyttöä.

Pienillä muutoksilla on iso merkitys paitsi oman sähkölaskun suuruuteen, myös yleiseen
sähkönkulutukseen. Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen määrä maassamme on yli
kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt niitä on jo yli 550 000.

 
Myös Fingrid haluaa toimia asiakkaidensa ja yhteiskunnan hyväksi. Sen tehtävänä on
huolehtia siitä, että sähkö siirtyy luotettavasti, kantaverkkoa kehitetään ja sähkömarkkinat
toimivat yleiseksi eduksi.

Huolehditaan kaikki omasta panoksestamme
ilmaston­muutoksen ehkäisemiseksi ja energian säästämiseksi!

 
Lisää vinkkejä joustavaan sähkönkäyttöön löytyy esimerkiksi Motivan sivuilta.


Tarjoamme kesäksi 2017 noin 30 kesätyöpaikkaa. Sähkötekniikan opiskelijoiden lisäksi haemme ICT-, laki- sekä viestintäosaajia. Tutustu kesätyöpaikkoihimme ja jätä hakemuksesi 28.2.2017 mennessä tämän linkin kautta.

Fingrid osallistuu tänäkin vuonna Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan, jonka tarkoituksena on haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja.

1. TAMMIKUU
    Entä jos sähköä käytettäisiin joustavasti, tarpeen mukaan?

KATSO AIEMMAT KYSYMYKSET
1. TAMMIKUU
Entä jos sähköä käytettäisiin joustavasti, tarpeen mukaan?

2. HELMIKUU
Entä jos hakisit kesätöihin Fingridille?

Entä jos...
ostaisin sähköauton?

Jos olet ostamassa sähköautoa, ostat paljon muutakin kuin auton.

Sähköautoilla laajempi rooli sähkön varastoijana ja sähköpiikkien tasaajina

Tulevaisuudessa sähköautot ovat pyörillä kulkevia akkuvarastoja. Tarvittaessa taas sähköauton
akuista voidaan lainata verkkoon varasähköä sähkönkulutuksen ollessa suurimmillaan.
Kun Pohjoismaissa tuulee, sähkö on halvimmillaan. Silloin sähköautoa ladatessa saadaan
maksimihyöty vähäpäästöisestä energiantuotannosta.

Fingrid on mukana kehittämässä tulevaisuuden älyverkkoratkaisuja, jotka tulevat muuttamaan myös
sähköautojen toimintoja. Älykäs lataaminen tulee helpottamaan ja monipuolistamaan
sähköauton akkujen latausta. Älykäs lataus voi ottaa huomioon sähköverkon muut samanaikaiset
kuormittajat, ja sen avulla sähkösyöppöjä voidaan ajoittaa porrastaen tai halvimpaan
aikaan, esimerkiksi yöllä lataaviksi.

Kalliimpi hankkia

Sähköautot ovat toistaiseksi kalliita, koska niitä tuotetaan ja tuetaan vain vähän.
Sähköautojen hinnat alkavat yleisesti 30 000 eurosta, ja isoimmat mallit nousevat hinnoiltaan
yli sadan tuhannen euron. Tosin mallit ovat jo valmiiksi hyvin varusteltuja.

Sähköautojen hintojen on ennustettu putoavan polttomoottoriautojen hintoihin jopa seuraavan
viiden vuoden kuluessa. Sen myötä sähköautosta tulee vaihtoehto useammalle.

Lisäksi sähköauton ostajan tulee varautua kotilatauspisteen noin 500–1500 euron hankinta-
ja asennuskuluihin.

Edullisempi käyttää

Sähköauton käyttö tulee halvaksi bensiini- tai dieselautoon verrattuna. Sähköauton
ajokustannusten hinta riippuu sähkön hinnasta ja siitä, missä autoaan lataa: kotona, työpaikalla,
vaiko ilmaisissa tai maksullisissa julkisissa latauspisteissä.

Sähköautolla ajo maksaa keskimäärin 1,95 €/100km, kun bensa-auton polttoainekulut
samalla matkalla ovat noin 10,9 €.

Sähköauto kuluttaa sadalla kilometrillä sähköä keskimäärin 15 kWh, kun bensiiniauton
keskimääräinen kulutus on 7,5 l/100 km. Latauksen hinta on sähköautolle keskimäärin
0,13 € /kWh, kun bensiini maksaa noin 1,450 €/l.

Päästöiltään bensa-autoa pienempi

Liikenteessä sähköauton päästöt ovat nolla, kun uuden vähäpäästöisen bensiinikäyttöisen
auton päästöt ovat 119 g hiilidioksidia/km.

Sähköauton tarvitseman sähkön tuotannon aiheuttamat päästöt ovat 19 g/km, kun öljyn-
tuotannon vastaavat päästöt ovat noin 23 g hiilidioksidia/km.

Vuodessa vähäpäästöisen uuden bensiini- tai dieselauton päästöt ovat keskimäärin yhteensä
2554 kg hiilidioksidia, kun sähköauton vastaava lukema on 320 kg.

Lisäksi sähköntuotannon päästöt vähenevät sähköautolla sen koko elinkaaren ajan, koska
sähköntuotantojärjestelmään tulee lisää päästötöntä energiaa, kuten tuulta ja aurinkoa.
Pohjoismaissa sähköntuotannosta jo noin 90 % on hiilidioksidivapaata.

Lataus vie aikaa ja vaatii suunnitelmallisuutta

Sähköauton lataamiseen kuluva aika riippuu akuston koosta ja siitä, paljonko virtaa on saatavilla.
Täyssähköautojen akustojen koot ovat noin 16–85 kWh. Esimerkiksi 24 kWh akustolla
varustetun sähköauton lataaminen 16A virralla vie 6–7 tuntia. Siksi se on yleensä helpointa
hoitaa yöaikaan tai työpaikalla. Hybridiauton saa ladattua täyteen akuston koosta riippuen
1-4 tunnissa.

Akku ei vielä riitä pitkiin ajomatkoihin

Tyypillinen sähköauton toimintasäde yhdellä latauksella on 150-400 kilometriä. Ennen
auton hankintaa tai pitkää matkaa aloitellessa kannattaa siis laskeskella tulevat kilometrit, ja miten
latauspisteet normaalimatkojen varrelle ja omaan arkeen sijoittuvat.

Hybridiauton tyypillinen toimintasäde sähköllä on 30-50 km, jonka jälkeen auto vaihtaa
bensiinin käyttöön. Se hyödyntää sähköominaisuuksiaan parhaiten siis lyhyillä ajomatkoilla.

Kannattaako hankkia omaa?

Autot seisovat keskimäärin 95 % ajasta. Vähäisen käyttöasteen ja esimerkiksi
kaupungistumisen myötä erilaiset leasing- ja vuokraustavat leviävät myös autoiluun.

Tarvetta omalle autolle kannattaakin miettiä monelta kantilta. Jos ajaminen on 360 päivää
vuodesta lyhyttä kaupunkiajoa ja vain kerran vuodessa lähdetään Lappiin, sähköauto on hyvä
valinta, Lapin-matka hoituu hyvin vuokra-autolla.

Lähteenä mm. vihreakaista.fi, josta saa lisätietoja sähköautojen hinta- ja mallivertailuista, kulutuksesta, päästöistä sekä julkisista
latauspisteistä.

KATSO AIEMMAT KYSYMYKSET

1. TAMMIKUU
Entä jos sähköä käytettäisiin joustavasti, tarpeen mukaan?
2. HELMIKUU
Entä jos hakisit kesätöihin Fingridille?
3. MAALISKUU
Entä jos luvassa on kiristyvää pakkasta?
4. HUHTIKUU
Entä jos ostaisin sähköauton?

Lue lisää Fingridin työturvallisuuden kehityshankkeesta täältä.
Lataa tulostettava mökkitaulu